Hiljaa ääni kutsuu, tule luokseni

Mä haluaisin olla sun.
Mutta mä tiedän, ettei se oo mahdollista.
Haluaisin ihastua suhun,
mutta sitä mä en uskalla.
En voi koskaan kuulua sulle kokonaan,
en sulle, enkä kellekkään muullekkaan.
Arvet estää, arvet muistuttaa,
liikaa viiltoja, liikaa valheita,
ei läheisyyttä, ei kenenkään rakkautta.
Mä oon yksin, ulkopuolinen, en kenenkään,
on pelottavaa tietää että pelkään.
Älä päästä mua liian lähelle, mä en voi olla sun
siitä huolimatta oot mulle tärkeempi kuin moni muu.
Sun takia voin yrittää, yrittää jaksaa
mulla ei oo voimia, auta mua jatkaan.
Jos mä sanon että mä välitän susta, mä tarkotan sitä,
mut jos mä katoan, sä et löydä mua koskaan.

Pelottavaa kirjottaa tätä blogia. Mä mietin kauan, että uskallanko.. Lopulta päätin, että se on pakko. Mulla pitää olla paikka jossa mä puran tän kaiken ulos, onhan mulla toinenki blogi mutta.. Se on pinnallista. Ei pintaa syvemmältä, tosiasiassa ne ei tiedä miltä musta tuntuu. En oo oikein varma tiedänkö itsekkään. Tää blogi on paikka, jossa tulee olemaan suunnattoman paljon (melkein liikaakin) pohdintaa siitä, miten hemmetissä mä pystyn jatkamaan, miten voin muuttua sellaiseks johon ei satu, joka ei välitä, jota pelätään, ihaillaan, kunnioitetaan, sitä mä haluan. Haluan olla kylmä, jotta kukaan ei voi satuttaa, ei kukaan muu kuin minä itse.

we♥it

Haluan opetella luopumaan unelmista, joista ei kuitenkaan tule ikinä totta. Särkyneiden unelmien takia on itketty, huudettu, raivottu ja viilletty jo aivan liikaa. On aika lopettaa, muuttua.

Yhdestä en kuitenkaan luovu. Haluan olla laiha. Minusta tulee laiha. Laihempi kuin parhaan ystäväni poikaystävä/säätö, laihempi kuin yksi hyvistä ystävistäni. En luovuta. En saa luovuttaa, laihuus. Se on jotain, mitä haluan tavoitella.

Kirjoitan teille runoja, ajatuksia, angstia nimellä Lantti. Enempää en kerro, en paljasta. En halua paljastua, tämä pysyköön salaisuutena.

~ lantti

ps. taidan olla ihastunut, tai ainakin syvästi kiintynyt, ihmiseen, josta puhuin runossa. Häntä en voi saada, ellen halua menettää parasta ystävääni, mutta.. Tuo ihminen asuu muualla, ei kovin kaukana mutta kuitenkin, en ole nähnyt reiluun puoleen vuoteen mutta yhteydenpito on ollut tiivistä, joka päivä viestejä, sähköpostia tai tekstiviestejä. Hän saa sydämeni sykkimään. Hän on jotain, jonka haluan pitää lähellä. Haluaisin hänet luokseni. 

Hänkin on unelma, josta pitää luopua.